Kahra vs Ekholm
"Älä mene herrojen kanssa marjaan, ne vievät marjat ja tuohisen." Vanha suomalainen sananlasku
Toimittaja aloitti
Jo kuukauden ajan on käynyt Talouselämä-lehden sivuilla ajatustenvaihto siitä, voidaanko Eufexin kehittelemällä ja tuottamalla mittarilla löytää tulevaisuuden rahastotähdet, joilla päihitettäisiin indeksit mennen tullen.
Toimittaja Petri Koskisen artikkeliin ”Salkunhoitajat jyräsivät indeksin” (29/09) ovat kirjoittaneet vastineitaan vuoronperään rahoituksen dosentti Hannu Kahra ja Eufex Oy:n sijoitusjohtaja Anders Ekholm. Herrat ovat jokseenkin erimielisiä siitä, voidaanko indeksituotto päihittää aktiivisilla tuotteilla.
Sijoittajan näkökulma
Kahra ja Ekholm ovat hakeneet väitteilleen perusteita hyvistä tutkimuksista ja kuuluisista tutkijoista. Molemmille toki löytyy akateemisesta maailmasta selkänojaa, mutta miten ovat asiat sijoittajan näkökulmasta.
Nostan esiin sijoittajan näkökulmasta ainakin kahta oleellista seikkaa.
Aktiiviset kalliita, indeksit halpoja, mutta…
Otsikko on kaikille tuttua. Moniko sen sijaan tietää, kuinka paljon kalliimpia aktiiviset rahastot ovat ja kuinka paljon etumatkaa ne täten kustannuksissa indeksituotteille antavatkaan.
Suomessa käytetään rahastojen kuluja tutkittaessa harhaanjohtavasti TER-lukua (Total Expense Ratio). Luku ei ole reilu, sillä siitä puuttuu kaupankäyntikulut, merkintä- ja lunastuspalkkiot sekä muut mahdolliset sijoittajan suoraan maksamat kulut. Ruotsissa käytössä oleva TKA-luku (Total Kontnads Andel) ottaa täydellisemmin kaikki osa-alueet huomioon. TKA-luku on tyypillisesti 20-45 % korkeampi kuin TER-luku! Aktiivisten rahastojen on siis tuotettava karkeasti vähintään 2-3 % enemmän vuositasolla, jotta käteen jäävä tuotto olisi identtinen indeksien kanssa.
Tutkimusten valtavirta osoittaa…
On reilua todeta, että puolueettoman ja laadukkaan akateemisen tutkimuksen valtavirta välittää samaa viestiä: vaikka osakemarkkinat eivät ole täydellisen tehokkaat, ovat ne kuitenkin niin tehokkaat, että kulut ja verotus huomioiden on yksittäisen toimijan äärimmäisen vaikeaa toistuvasti lyödä markkinoita seuraavia vertailuindeksejä. Yksittäisestä vuodesta ei tietenkään kukaan voi sanoa mitään.
Sijoittajan on myös hyvä miettiä, millaisella riskitasolla potentiaalisesti voittoisa formula on saatu aikaan. Esimerkiksi pienillä ja epälikvideillä osakkeilla pelatessa on aivan luonnollista vaatia indeksiä kovempia tuottoja, koska riskikin on suurempi.
Kristallipallo on keksitty?
Jos Eufexin kehittelemät mittarit voisivat oikeasti osoittaa luotettavasti etukäteen, mihin rahastoon kannattaa sijoittaa (kaikki yllämainitut kulut vähennettynä), olisi kyseessä maailman sensaatio. Siihen eivät ole Wall Streetinkään parhaat aivot kyenneet. Rahaa vyöryisi voittajarahastoihin, joiden olisi entistä vaikeampaa löytää rahoille tuottoisaa kotia. Fiksu sijoittaja näkee helpohkosti, että ilmiö syö itse itsensä nopeasti hengiltä.
Jos salkunhoitaja oikeasti tietäisi mitkä osakkeet voittavat indeksin, hän tietysti luottaisi itseensä ja omistaisi suurella osuudella pyörittämäänsä rahastoaan, eikö totta? Todellisuudessa salkunhoitajat omistavat keskimäärin harvinaisen vähän omien rahastojen osuuksiaan.
Valistunut sijoittaja pohtinee myös, vaikuttaako Eufex Oy:n omilla sivuillaan kertoma rahoituslähde, rahastoyhtiöiden maksamat palvelu- ja hallinnointikorvaukset, mitenkään annettuihin näkemyksiin ja Eufex-mittarin rakentamiseen siten, että sillä etsitään vain lyhyen aikavälin voittajia vuoden historiaa käyttämällä.
Burton Malkielia vapaasti lainaten: ”Ymmärrä, kuinka moni saa elantonsa sijoittamisen ympäriltä. Tärkeintä on saada aikaan kauppaa huolestuttamalla sijoittajia milloin mistäkin asiasta.”
Mikä onkaan suurempi huolenaihe kuin se, että jollain metodilla joku (mukamas) tekee paljon rahaa, mutta sinä et.
Petre Pomell, www.valistunutsijoittaja.com |
