Indeksisertifikaatit
"Raha ontuen tulee ja tanssien menee " Vanha suomalainen sananlasku
Suomalaiset ovat hiljalleen toipumassa ETF-huumasta ja havainneet, että itse asiassa ETF-tuotteilla ei pääse läheskään kaikille markkinoille käsiksi. Elinkelpoiset ETF:t ovat useimmiten myös voimakkaasti suuntautuneet likvideihin suuryrityksiin. Tähän taas on syynä ETF:ien säännöt ja niiden arvonlaskennan metodologinen sertifiointi.
Ei vipua, kiitos! Pitkäjänteisesti ja passiivisesti orientoituneelle sijoittajalle indeksisertifikaatit voivat tarjota varteenotettavia vaihtoehtoja markkinoilta. Sijoittajan löydettyä sertifikaattiavaruudesta indeksituotteet, kannattaa ohittaa vielä vivutetut vaihtoehdot, sillä ne eivät sovellu verkkaisesti kauppaa käyvälle sijoittajalle. Indeksisertifikaatin seuratessa valittua indeksikoria 1:1, kirkastuu hinnoittelun läpinäkyvyys entisestään. Tätä ei voi nykyisillä sijoitusmarkkinoilla liiaksi korostaa.
Open End ja treidaus Maturiteettia pohdittaessa antavat indeksisertifikaatit kaksi vaihtoehtoa. Liikkeellelasketun tuotteen juoksuaika voi olla rajattu esimerkiksi 5-10 vuoden päähän, jolloin puhutaan Closed End - tuotteista. Indeksisertifikaateissa pääsuuntaus on kuitenkin jo vuosia ollut kohti ETF-tyyppisiä Open End - tuotteita, jolloin tuotteen päättymispäivää ei ole määritelty etukäteen. Indeksisertifikaatit identifioidaan kaupankäynnissä usein ETF-tuotteisiin, joten Saksasta indeksisertifikaatteja ostava voi varautua minimissään noin 10 euron välityspalkkioon käyttäessään markkinoiden edullisimpia välittäjiä. Pikaisella etsinnällä löysin Deutsche Börse Groupin ylläpitämästä Xetrasta 2516 indeksisertifikaattia. Ostettavaa ja treidattavaa siis todella löytyy.
Hinta- vai tuottoindeksi? Rahan maailmassa saa olla joka käänteessä tarkkana. Indeksisertifikaatin ostoa pohtivan kannattaa vielä selvittää kenelle osingot menevät. Amatööri voisi kuvitella, että osingot kuuluvat aina sertifikaatin omistajalle, mutta näin ei kaikissa tapauksissa suinkaan ole. Osingonjaossa määräävänä tekijänä on yleensä se, käytetäänkö sertifikaatissa hinta- vai tuottoindeksiä. Monenlaisia poikkeuksia löytyy kyllä tähänkin pääsääntöön. Tuottoindeksiä seuraavat sertifikaatit uudelleeninvestoivat osingot ja täten pitkäjänteinen sijoittaja hyötyy kahta kautta. Ensinnäkin osinkojen korkoa korolle - ilmiö tuottaa vuosien myötä mukavasti ja toiseksi verottajamme ei pääse väliin heti uudelleen investoitaviin osinkoihin.
Se tärkein viimeiseksi… Kaikissa sijoitustuotteissa on hyvät ja huonot puolensa. Indeksisertifikaateissa huonoja puolia ovat ainakin Open End –tuotteiden elinkelpoisuudesta varmistuminen ja spredien laajuus. Pitkällä juoksulla jo nämä ilmiöt johtanevat siihen, että useat indeksisertifikaatit sulautetaan tai lopetetaan vähin äänin, ja suurempi vaihto keskittyy muutamaan kouralliseen likvidejä tuotteita, joissa kauppa käy. Lisäksi lienee hyvä pohtia, paljonko oman salkun tuotto-odotus suhteessa otettuun riskiin kasvaa siitä, että ostaa salkkuunsa kovin eksoottisia tuotepaketteja, vaikka ne kustannustehokkaita indeksiratkaisuja edustaisivatkin. Pohtimisiin!
|
