Pettikö hajautus?

 "Taloudessa varmaa on vain epävarmuuden jatkuminen."

(Heli Jeskanen-Sundström, Tilastokeskuksen pääjohtaja ja YK:n Euroopan talouskomission (ECE) alaisen Euroopan tilastokonferenssin (CES) ja sen hallituksen puheenjohtaja)

Koetun laskurallin aikana ei sijoittajalle juuri ole suojasatamaa löytynyt. Liki kaikki vaihtoehdot käteistä lukuun ottamatta ovat tuottaneet sijoittajille pettymyksiä. Miksi hajautus ei toiminutkaan halutulla tavalla?

Korrelaatio keskipisteenä

Hajautuksen toimivuutta tutkittaessa joutuu pohtimaan sijoitusten keskinäisiä korrelaatioita. Sijoittamisessa korrelaatio kuvastaa kahden sijoituskohteen (muuttujan) keskinäisten tuottojen välistä riippuvuutta. Korrelaatiokertoimella tarkoitetaan sijoituskohteista laskettua havaintojen välistä korrelaatiota. Korrelaatiokerroin liikkuu -1 ja 1 välillä, jolloin -1 tarkoittaa täydellistä negatiivista riippuvuutta ja 1 täydellistä lineaarista (positiivista) riippuvuutta. Sijoittaja tietysti haluaa löytää kohteita jotka korreloisivat mahdollisimman vähän keskenään.

Mitä markkinoilla on oikein tapahtunut korrelointikertoimien näkökulmasta?

Syvälle markkinoiden ytimeen

Fidelity Investments tutki USA:n markkinoiden (DJ Wilshire 5000) korrelaatioita suhteessa kehittyvien maiden osakkeisiin (MSCI Emerging Market), muiden kehittyneiden maiden osakkeisiin (MSCI EAFE), USA:n matala- ja korkea riskisiin korkotuotteisiin (mm. Barclays Capital U.S. Aggregate Bond) sekä käteiseen (30 vrk:n T-Bill).

Positiiviset korrelaatiohavainnot kasvoivat 2008–2009 laskurallin aikana huimasti. Kehittyvien maiden osakkeiden korrelaatiokerroin nousi 0.76:sta 0.83:een. Samoin kehittyvien maiden korrelaatio suhteessa USA-osakkeisiin nousi 0.83:sta aina 0.91:een, jolloin hajauttamisen hyödyistä ei voida enää puhua.

Suhteellisesti huimin harppaus tapahtui kuitenkin korkopuolella. USA:n matalamman riskipreemion yrityslainojen korrelaatiokerroin muuttui -0.14:sta 0.29! USA:n High Yield - korkojen puolella korrelaatiokerroin nousi 0.54:sta aina 0.89:ään. Havainnot ovat sijoittajan näkökulmasta erittäin merkittäviä. T-Billin korrelaatio muuttui -0.04:stä 0.24:ään.

Sama korrelaatiokertoimien positiivinen riippuvuusilmiö on havaittu ennenkin markkinamyrskyjen aikaan. Voimakkaalla internet-vetoisella laskukaudella 2002, korrelaatiokertoimet lineaaristuivat positiivisesti kautta linjan 0.23–0.30 yksikköä.

Sijoitusmaailman klassinen ongelma on, että historia ei kerro välttämättä tulevasta juuri mitään. Myöskään historiallinen korrelaatio ei ole mikään tae vastaavasta tulevasta korrelaatiosta, ikävä kyllä. Koetun laskukauden aikana korrelaatiot lisäksi muuttuivat rajusti volatiileillä maailmanmarkkinoilla.

Korrelaatiokertoimien käyttäytymisen tulevaisuuden arviointi on hyvin monimutkaista, sillä niihin vaikuttavia osatekijöitä on lukematon määrä ja ne vaikuttavat ennalta arvaamattomilla painoarvoilla.

Ensi viikolla tutkitaan, miten eri tavalla hajautetut sijoitussalkut ovat pärjänneet viimeisen puolentoista vuoden aikana.

Kirjoittanut: Petre Pomell, www.valistunutsijoittaja.com