Instituutioiden ihastus?

"On siin rokkia, mutta onks siin yhtään rollia?"

Henry "Remu" Aaltonen (pohdiskellessaan ääneen erään bändin esiintymistä Tavastialla 90-luvulla)

Instituutiopuolella ollaan jo muutaman vuoden ajan mietitty sijoitusportfolion kääntämistä kestävän kehityksen tunnusmerkit täyttävien yhtiöiden suuntaan. Eettisen sijoittamisen nimellä alkanut toiminta on siis laajentunut vuosikymmenten myötä valtavasti ja tavoittanut kaukaisen Pohjolankin vihdoin ja viimein. Mutta onko siinä rollia ?

Kun kutsu käy, huutoon myös vastataan

Sveitsiläinen Sustainable Asset Management (SAM) julkaisi yhdessä PricewaterhouseCoopersin kanssa hetki sitten 10-vuotiskirjasen kestävän kehityksen indekseistään. SAM toimii asiantuntijana tutkittaessa yleisiä kestävän kehityksen kriteereitä, joilla yritykset laitetaan paremmuusjärjestykseen. Joka vuosi 2500 suurinta yritystä (pohjana Dow Jones Wilshire Global Indeksi) ympäri maailman pyydetään mukaan arviointeihin. Kutsuun tarttuu noin 1000 yritystä vuosittain, joten otosta voidaan pitää kohtuullisen kattavana.Yhtiöt jaetaan 57 sektoriin ja varsinaiseen vuosikirjaan pääsee parhaat 15 prosenttia jokaisen sektorin yhtiöistä.

SAM jakaa parhaat yhtiöt kulta-, hopea- ja pronssiluokkiin, jotka pisteytetään luonnollisesti siten että kultaa saavuttaneet ovat suoriutuneet kestävän kehityksen kokonaisvaltaisista mittareista parhailla pisteillä.

Miten yhtiöitä vertaillaan?

SAM jakaa yleiset kestävän kehityksen kriteerit kolmeen osaan. Taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset näkökohdat otetaan huomioon yhtiöitä vertailtaessa. Taloudellisissa näkökohdissa tutkitaan mm.corporate governance-käytäntöjä, korruption esiintymistä, riski- ja kriisitilanteiden hallintakykyä.Yhtiöiden sosiaalista vaikuttavuutta tutkitaan tarkastelemalla sitä, miten ja missä  tuotteita tuotetaan ja millaisissa oloissa. Oleellista on, miten työntekijöitä kohdellaan ja maksetaanko heille riittävää palkkaa. Yhtiön yleistä houkuttelevuutta työpaikkana läpikäydään sekä sitä, miten yhtiö kykenee kouluttamaan henkilöstöään.Ympäristökysymyksisssä tarkkaillaan ekotehokkuutta ja yleistä ympäristöraportointia.

Jokaiselle 57 sektorille on olemassa myös sektorispesifit kriteerit, joilla  päästään vertailemaan tietyn sektorin parhaita yhtiöitä. Näiden vertailujen kautta on ammattisijoittajilla helpohko työ halutessaan valita kestävän kehityksen näkökulmasta parhaat yhtiöt omaan tai asiakkaidensa salkkuun.

Ylivoimaista tuottoa?

SAM esittää kirjasessaan rohkean väitteen, että kestävän kehityksen indeksit pystyisivät lyömään yleiset markkinaindeksit. Näin varmasti on minkä tahansa tuotteen kohdalla, kunhan valitaan sopiva vertailuajankohta historiasta. Valistunut lukija kuitenkin laittaa kriittiset silmälasit päähänsä eikä purematta niele yksittäisten tutkimusten tuloksia. Tuskin SAM kirjassaan päinvastaista tietoa julkaisisikaan?

Maalaisjärjellä ajatultuna laajat kestävän kehityksen indeksit tuottavat pitkässä juoksussa yhtä paljon kuin vertailukohtina olevat markkinaindeksit keskimäärin. Monelle instituutiosijoittajalle tämäkin riittää. Kun oletettu riskikorjattu tuotto on kulujen jälkeen sama kuin ennenkin, antanee jokainen valistunut sijoittaja pienen plussan niille yhtiöille, jotka hoitavat hommansa esimerkillisesti, ihmisiä ja ympäristöä säästäen. Toiveikkaasti voisi myös ajatella, että riskit hintaville oikeudenkäynneille, lakoille ja korvauksille muunmuassa ympäristönsaastumisesta pienenisivät niiden yhtiöiden kohdalla, jotka kohtelevat sidosryhmiään tavalla, joka kestää kriittisenkin tarkastelun. Ensi viikolla tutkitaan, miten suomalaiset yhtiöt ovat edustettuina SAM:n kansainvälisissä kestävän kehityksen indekseissä.

Kirjoittanut: Petre Pomell, www.valistunutsijoittaja.com , 21.3.2009