Osakeyhtiön mahdollisuuksista

"Virta venhettä vie. Mihin päättyvi tie? Lyö kuohut purren puuta ja talkaa. Mikä ihminen on? Virvaliekki levoton. Jo hiekka heljä riiteleepi jalkaa.

Eino Leino (Pyhä Kevät 1901)

Tarjoaako osakeyhtiö virvaliekeille sielunrauhaa. Otetaan selvää.

Sijoittajan osakeyhtiön mahdollisuudet

Keskustelupalstalla eräs lukija kysyi mahdollisuudesta perustaa sijoitusyhtiötä hallinnoimaan sijoituksiaan. Ohessa pohdintaa osakeyhtiön antamista mahdollisuuksista yksityissijoittajalle.

Aluksi on hyvä muistaa, että osakeyhtiö on itsellinen oikeushenkilö, jota siis myös verotetaan erillisesti. Varoja voi siirtää käytännössä itselleen osakeyhtiöstä joko osingonjaolla tai pääoman palautuksena vaikkapa yhtiötä purettaessa. Kumpikin tapa vaatii yleensä veronmaksua verottajalle.

Kun osakeyhtiömuotoista sijoitustoimintaa verotetaan, niin yleensä verottaja suostuu elinkeinoverolain (EVL) säännöksiin, jos vain verovelvollinen sitä haluaa. EVL-verotus kuitenkin vaatii aktiivisuutta, suunnitelmallisuutta ja todellisen riskin ottoa kaupankäynnissä eikä sijoittamista vain riskittömiin (käytännössä esim valtion obligaatiot, lyhyen koron- tuotteet) sijoitustuotteisiin voida siis pitää EVL- säännökset täyttävänä sijoitustoimintana.

EVL:n vaihtoehtona on tuloverolain (TVL) mukainen verokohtelu yksityishenkilölle, joka lienee se tutuin vaihtoehto monille lukijoille. Lienee hyvä vielä selventää, että vaikka sinulla olisi sijoitukseen erikoistunut osakeyhtiö, voit silti omistaa halutessasi osakkeita myös henkilökohtaisesti, jolloin siis TVL on voimassa.

Ne osingot...

Luonnollisen henkilön saamista osingoistahan verovapaata on 30 %. 70 % on verotettavaa kun kyse on noteeratuista yhtiöistä. Täten siis esim. pörssiyhtiön maksamasta osingosta menee veroa yksityishenkilöllä 19.6%.

Esimerkki:

Oy Vei-Jari Ab:n voitto on 200000 €. Tästä yhtiö maksaa veroa 26 %, joten jäljelle jäävä voitto 148000 € voidaan jakaa osinkona eteenpäin. Itse osakkaalle 148000 €:stä on verotettavaa pääomatuloa 70 % eli 103600 €. Tästä summasta otetaan pois pääomatulon (28%) vero, eli 29008 €. Ja se on taas käteisosingosta 19.6 % eli 148000 €:stä. Lopputulema on, että yhtiön ja osakkaan verot ovat yhteenlaskettuna 81008 € yhtiön 200000 €:n voitosta.

Osakeyhtiöiden välillä osingot ovat verovapaita. Kun listaamaton sijoitusyhtiömme saa osinkoja pörssistä, on kuitenkin osingosta 75 % veronalaista tuloa. Osakeyhtiö maksaa voitosta 26 % veroa. Veroja ei siis voi välttää, eikä kummoista veroetuakaan ole tiedossa.

Pörssiyhtiön osingon verotus:

Yksityishenkilölle         28%* 70% =19.6 %

Sijoitusyhtiön kautta   26 %* 75% = 19.5%

Eli osinkojen takia ei osakeyhtiötä kannata perustaa. En läpikäy tässä yhteydessä listaamattomia yrityksiä, joissa osinko on siis verovapaata summalle, joka vastaa 9 %:n korkoa yhtiön nettovarallisuudelle 90000 €:n asti.

Tappioiden ja voittojen kohtelussa eroja!

Siinä missä yksityishenkilöllä on mahdollisuus käyttää hankintameno-olettamaa, voi osakeyhtiö vähentää vain hankintamenon , joka on jäänyt vähentämättä . Voitoistahan OY maksaa 26 % veroa, kun taas piensijoittaja maksaa 28%. Ennen kuin tästäkään riemastuu, täytyy muistaa OY:tä koskevat lakivelvoitteet kirjanpidosta ym., jotka teettävät taas lisätöitä/-kuluja.

 OY:n kautta on helpompi vähentää tappioita. Kaikki menetykset ja häviöt saa vähentää, jos sitä ei ole nimenomaisesti erikseen kielletty. Luovutustappiot voi helposti vähentää samana vuonna OY:stä, jos esim. OY:n muut osat ovat tuottaneet voittoa. Asioista täytyy kuitenkin olla tarkasti perillä, sillä esim. OY:ssä olevista arvopapereista voidaan kirjata kuluja jo kun niiden  arvo on laskenut alle ostohinnan. Tällöin toki on huomattava se fakta, että alentuneen hankintamenon palauttaminen tuloon on tehtävä jos/kun yhtiöiden pörssikurssit nousevat takaisin hankintahintaansa. Melkoista paperityötä ja pyöritystä joutuu siis tekemään ja hallitsemaan. Lisäksi verottajan kanssa tulee vuorenvarmasti vietettyä lukuisia hetkiä rattoisien selvitysten parissa...

OY:n purkamisesta

Koska voimassaoleva verotussysteemi rohkaisee jättämään OY:n voittoja OY:n sisään, tullee mieleen, mitä tapahtuu kun OY joskus puretaan ja varat jaetaan osakkaille?

Lopetettaessa veroa voivat joutua maksamaan sekä yhtiö että osakkaat. OY:n tuloksi muodostuu purkuvuodelle saatu OY:n omaisuuden arvonnousu. Etenkin kiinteistöt ja pitkään omistetut osakkeet tapaavat nousta vuosikymmenten myötä kovastikin. Lisäksi maksamme tietysti varainsiirtoveron (kiinteistöt 4 % ja arvopaperit 1.6%). Osakas taas maksaa luovutusvoitoistaan omat veronsa. Pientä erikoisveivausta kulupuolella pystyy vielä tekemään, mutta kyllä lopputulema vaikuttaa ainakin allekirjoittaneelle siltä, että OY:tä ei kannata perustaa kun ottaa huomioon kaiken sen vaivannäön mitä koko proseduurista seuraa. Jos taas on sijoitusalan ammattilainen joka oikeasti hallitsee kuviot ja rahaa on käytössä reilusti, voi toki päätyä toisenlaiseenkin päätökseen.

En lähtenyt keksimään pyörää kokonaan uudelleen, vaan artikkelin teossa on käytetty pohjana yhtä Suomen parhaista kokonaisverotuksen asiantuntijoista eli Veromaksajain Keskusliiton lakijohtajan Vesa Korpelan ajatuksia sijoittajan OY:stä, joita on julkaistu Taloustaito-lehdessä 10/08

Entä ulkomaille? (Lisätty 10.9.2009)

Varakkaat ihmiset voivat perustaa sijoitusyhtiön ulkomaille ja siirtää sinne varojaan sinne. Yleensä tavoitteena on osinkotulojen alhaisempi veroprosentti. Lainsäädäntöneuvos Ilkka Harju muistuttaa 14.8.2009 Helsingin Sanomissa, että "se on laillista verosuunnittelua". Tarkkana saa tosin olla kulujen kanssa, sillä sijoitusyhtiön perustaminen, hoitaminen ja paikallisten verolakien tunteminen onnistunee harvalta ilman ulkopuolista apua, joka taas syö tuotto-odotuksia alaspäin.

Kirjoittanut:Petre Pomell, 4.1.2009/10.9.2009, www.valistunutsijoittaja.com