5 varovaista askelta osa 2.

Teksti: Petre Pomell, editointi: Helena Ranta-Aho

Julkaistu Viisas Raha-lehdessä 10/2008

4. Hajauta, hajauta ja hajauta

Tilastot osoittavat, että suomalaisten perheiden osakevarallisuus on edelleen varsin huonosti hajautettu. Moni sijoittaa vain yhteen tai kahteen yhtiöön. Pahimmillaan sijoitetaan työnantajayritykseen, jolloin riski kasvaa huiman suureksi. Tärkeää on myös ajallinen hajauttaminen. Sen sijaan, että ostaa tai myy yhdellä rysäyksellä, on useimmiten viisaampaan pilkkoa kaupanteko useampaan erään. Jos ostaa vaikkapa joka kolmas kuukausi, ei ainakaan osta kaikkea huippuhinnoilla. 

Osakemarkkinoilla moni suosii kotimaisia osakkeita. Helsingin pörssissä osakkeiden hinnat vaihtelevat kuitenkin selvästi voimakkaammin kuin maailmalla keskimäärin. Siksi on syytä pohtia, pitäisikö salkkuun ostaa myös eurooppalaisten ja amerikkalaisten yhtiöiden osakkeita ja venäläisten ja muiden kehittyvien markkinoiden yhtiöiden osakkeita.

5. Vertaa kuluja

Monet arvostetut tutkijat, talouden nobelisteja myöten, ovat yksimielisiä siitä, että kehittyneissä maissa osakemarkkinat toimivat suhteellisen tehokkaasti. Tämä tarkoittaa, että ammattisijoittajienkin on kulujen ja verojen jälkeen hyvin vaikeaa toistuvasti päihittää markkinoiden keskimääräinen tuotto. Jos mahdollista, korkomarkkinat ovat osakemarkkinoitakin tehokkaammat.  Tämä tarkoittaa, että useimmat sijoittajat, jotka maksavat rahastoille aktiivisesta salkunhoidosta, päätyvät huonompaan lopputulokseen kuin sijoittajat, jotka ovat panneet rahansa pienin kuluin toimiviin indeksirahastoihin.

Tämän vuoksi kannattaa miettiä, missä olosuhteissa aktiivisesta salkunhoidosta kannattaa maksaa.  Yhtä tärkeää on valita kahdesta muuten tasavertaisesta vaihtoehdosta halvempi.  Usein on niin, että vain sijoittamisen kulut tunnetaan jo sijoituksia tehtäessä. Tuottoa voidaan yleensä vain arvailla.

Varsinkin ulkomaille sijoitusten hajauttaminen käy kätevästi indeksirahastojen tai pörssinoteerattujen rahastojen eli etf:ien kautta (Exchange Traded Funds). Kotimaiset rahastoyhtiöt eivät tosin olleet kovin innokkaita tuomaan markkinoille näitä indeksituotteita. Yksityissijoittajille sopivia vaihtoehtoja löytyy kuitenkin esimerkiksi rahastoyhtiö Seligson & Co:n valikoimista. Maailmalla parhaita etf-tuotteita yksityissijoittajille tarjoavat muiden muassa Vanguard, iShares ja Deutsche Bank.

SIJOITTAJAN NELJÄ TÄRKEÄÄ KYSYMYSTÄ

Milloin varat tarvitaan käyttöön?

Milloin perheenne alkaa tarvita säästöjä käyttöönsä, vuoden, kymmenen vai yli 15 vuoden kuluttua?

Jos sijoitusaika on pitkä, hyvin hajautetun sijoitussalkun omistaja voi rauhassa odotella kurssilaskun kääntymistä nousuksi. Jos perhe tarvitsee rahat ensi vuonna, paras paikka säästöille on määräaikainen talletustili.

Miten perheen elämä muuttuu, jos sijoitusten arvo putoaa puoleen?

Mitä tapahtuu, jos perheenne sijoitusten arvo putoaa 50 prosenttia? Kestääkö perheenne talous, nouseeko kolmiolääkkeiden kulutus? Omaa riskinsietokykyä ei kannata liioitella, vaikka kiusaus on ilmeinen: mitä enemmän riskiä uskaltaa ottaa, sen paremmin sijoitusten voi odottaa tuottavan.

Mikä on perheen varojen ja velkojen suhde?

Mitä muuta omistatte? Sijoitusriskiä on kevyempi kantaa finanssimarkkinoilla, jos kotinne on velaton ja jos perheenne saa tai saa tuloja muunkinlaisesta omaisuudesta kuten sijoitusasunnosta tai metsästä.

Minkä verran inhimillistä pääomaa on käytössä?

Saako perheenne säännöllistä kuukausipalkkaa, eläkettä vai ovatko tulot epäsäännölliset? Mitä epävarmemmat tulonne ovat, sitä varovaisemmin sijoitusriskiä on syytä ottaa. Merkitystä on myös sillä, tarvitseeko perheenne säännöllistä tulovirtaa sijoituksista vai ei. Aika on tässäkin olennainen tekijä: jos työvuosia on vielä paljon jäljellä, sijoitusriskiä voi ottaa reilummin. Ehtiihän työtuloilla, varsinkin jos niiden uskoo olevan kohtuullisen hyvät, paikata sijoitusten mahdollisia tappioita.