Terveiset WTC:stä!
"Most of my investments are in equity index funds." William F.Sharpe (Talouden Nobel-palkinnon saaja vuodelta 1990.)
Pidin eilen (2.12.08) koulutustilaisuuden WTC-Helsingin kabinetissa. Kabinetin paikka oli strategisesti valittu niin, että pääsin koko ajan vakoilemaan mitä alapuolella, Nordean pankkisalissa, tapahtui.;-) Paikalle oli saapunut parisenkymmentä valistunutta sijoittajaa, joista moni oli myös tutustunut sivuston antiin etukäteen. Nordnet tarjosi allekirjoittaneelle kabinetin ja asiakkaille kahvia ja pullaa. Piensijoittajallehan tarjotaan nykyisin tietoa sijoittamisesta eri medioissa aina infoähkyyn asti. Tuottavan säästämisen ja sijoittamisen perusperiaatteet eivät kuitenkaan ole muuttuneet juuri lainkaan vuosikymmenien saatossa.Tästä oli hyvä aloittaa kaksi tuntinen luento. Aluksi mietimme, miksi ylipäänsä kannattaa sijoittaa ja miten päästä alkuun. Ihmisethän säästävät siksi, että voisivat kuluttaa myöhemmin. Kaikkein tärkeintä on muistaa, että riski ja tuotto ja toisiinsa yhteen sidotut.
Kirjallinen sijoitussuunnitelma Varsinaisen teeman aloitin perustelemalla miksi kirjallisen sijoitussuunnitelman teko on suotavaa ja fiksua. Aloitimme erilaisten henkilökohtaiseen riskisietokykyyn vaikuttavien mittarien pohdinnalla. Kokonaisvaltaista ja kattavaa riskidimensioiden läpikäymistä ei toki kahdessa tunnissa tehdä, mutta karkeita suuntaviivoja saatiin piirretyksi. Tästä siirryimme varallisuuden jaon eli allokaation pohdintaan. Muistutin, että tutkimusten mukaan juuri allokaationpäätöksestä käsin määräytyy pitkäaikaisen sijoittajan tuottotasosta yli 90 %, kunhan varallisuus on kunnolla hajautettu. Sitten pohdimme hetken markkinoiden tehokkuutta ja sitä miksi osakekurssit käyttäytyvät ennustamattomasti ja sattumanvaraisesti. Hetkellä, jolloin pörssikurssit laahaavat maata, oli myös hyvä muistuttaa siitä, miksi yrityksen omistajille täytyy markkinataloudessa maksaa korkoja parempia tuottoja otetusta riskistä. Osallistujissa herätti pohdintaa myös se tosiasia, että ihmiset uskovat olevansa kyvykkäitä ennustamaan tulevaisuutta, vaikka huipputiedemiehet kertovat kerta toisensa jälkeen sen olevan mahdotonta. Ihmisten käyttäytyminen on siis tältä osin usein tiedostamatonta, kontrolloimatonta ja automaattista.
Indeksijoittamisen järkevyys Seuraavissa slideissa esittelin indeksisijoittamisen järkevyyttä, sillä pitkällä aikavälillähän indeksirahastot ovat tuottaneet paremmin kuin aktiivisesti hoidetut rahastot ryhmänä oikeastaan kaikilla tehokkailla markkinoilla. Menestys sinällään ei perustu taikatemppuihin, vaan indeksien rakenteellisiin ominaisuuksiin. Koska indeksituotteista perityt hallinnointi- ym palkkiot ovat alhaisempia kuin aktiivirahastoissa, kääntyy vaaka ennemmin tai myöhemmin indeksisijoittajien eduksi. Kyseessähän on ns. ala-aste tason matemaattinen totuus. Koska markkinaindeksi mittaa markkinoiden keskituottoa, myös aktiivisten sijoittajien keskimääräinen tuotto (ennen kuluja) vastaa siis indeksin tuottoa. Näinhän täytyy olla, sillä muuten indeksi ei olisi keskiarvo! Lisäksi muistutin, että kunnon indeksisijoittaja ei pyöritä salkkuaan rajusti (siis osta/myy usein). Tästähän seuraa se, että hän saa paremman tuoton kuin keskimääräinen aktiivisijoittaja, riippumatta markkinoiden toimivuudesta / tehokkuudesta, koska kaikkien sijoittajien tuotto on markkinatuotto - kulut. Tämäkin on ala-aste matematiikaa. Huomattavaa lisäksi on, että indeksituotteiden etu ja niiden fiksuus ei todellakaan riipu esim. markkinoiden tehokkuudesta, josta usein keskustelupalstoilla väitellään. Tehottomilla markkinoilla (esim. Venäjällä) on mahdollisuus (ehkä...) löytää aktiivisten salkunhoitajien keskuudesta sellaisia, jotka systemaattisesti voittavat verrokkiryhmänsä. Tämä tietysti kääntäen tarkoittaa, että markkinoilta löytyy systemaattiset häviäjät! Mutta keskiarvotuotto (indeksi) löytyy jokaiselta maailmankolkalta, siitä ei päästä mihinkään.
Nöyrä kiitos kaikille teille jotka olitte eilen mukana. Uskon, että jatkoa seuraa lähitulevaisuudessa.
Kirjoittanut: Petre Pomell, www.valistunutsijoittaja.com
|