Osa III: Hengissäpysyminen

 

"Harvapa maihin pääsee vain yli vaahtisen aavan, voimin nääntyvin ui, iholl' inha on suolava tahma."

Homeros: Odysseia (800-600 eaa.)

 

 

Elinkelpoisuus


ETF-tuotteet ovat verrattain uusia markkinoilla. Ensimmäiset ETF:t perustettiin USA:ssa 1993. Passiivinen sijoitustyyli sen sijaan on jo 1970-luvun alussa havaittu toimivaksi, jolloin ensimmäiset passiiviset rahastot perustettiin. Suosio on ollut valtava.

Eugene Fama totesi eräässä haastattelussa arvioivansa, että yli 40 %:a rahastojen hallinnoimasta varallisuudesta on passiivisesti sijoitettu. Todellisuudessa luku on hänen mukaansa vielä korkeampi, koska osa sijoittajista ei ymmärrä maksavansa aktiivisen sijoittamisen kulurakennetta rahastoista, jotka seuraavat indeksejä. Tyhmäkin ymmärtänee, että viimeisellä lauseella hän tarkoitti tavallisia piensijoittajia, eli meitä! Hyväntuulisen herran haastattelu on katsottavissa tästä: http://www.ifa.com/advisorcam/fama.asp

Heti aluksi totean, että ETF:ssä homma on mielestäni jo revennyt käsistä. Heinäkuun 2008 loppuun mennessä 81 toimijalla oli 1416 ETF:ää liikenteessä! Pelkästään vuoden alkupuoliskolla uusia tuotteita perustettiin 272. Käsissämme on mm. maaindeksiosuuksia, toimialaindeksointia, arvo/kasvu-indeksiosuuksia, eri kokoisiin yrityksiin indeksoivia, koko kohdemarkkinan tavoittavia, maailma-indeksiä seuraavia, JVK- laina-indeksejä, raaka-aine- ja hyödykeindeksejä sekä hieman hämäävästi ETF:n alla aktiivisesti hallinnoituja pörssilistattuja rahastoja. Ja lisää puskee joka viikko. Huh huh...

 

Vaikeuksia valinnoissa?


Huomannet valinnan vaikeuden, sekä sen, että ollaan edelleen keskellä ETF-buumia. Yritän artikkelissani antaa suuntaviivoja valinnoille. Hommasta selvitään kyllä, kunhan ei turhaan hötkyillä vaan pidetään rivit särmästi suorassa.

Valistuneimmat sijoittajat miettinevät jo, koska ETF-vuoristoradan ylämäki vaihtuu alamäeksi? Maalaisjärkikin sanoo, että valtaosa näistä tuotteista ei markkinatalouden peruslakien mukaan voi olla pystyssä 10 vuoden kuluttua. Onko sillä mitään väliä?

 

Potentiaalisia skenarioita


1. Kun (ei siis jos) ETF:iä lakkautetaan, omistajat saavat toki rahansa takaisin päivän arvoon. (Lue potentiaalinen poikkeus kohta 3.) Ongelmaksi koituu kuitenkin Suomen tiukka verotus, joka syö ennenaikaisesti palautetun sijoituksen voitosta ison osan. Sijoittaja kun ei lähtökohtaisesti halua Suomessa tuottojen ja verojen ennenaikaista realisointia, koska tämä on tulevaisuuden tuotoista suoraan pois. ETF:n edullisuus ja hyvyys perustuu pitkälti nimenomaan alhaisiin kuluihin ja pitkään hallinta-aikaan.

2. Toinen todennäköinen skenaario on ETF-tuotteiden fuusioiminen, jolloin pienemmällä työllä saadaan samat/suuremmat palkkiot. Uskon, että ETF:ien elinkelpoisuutta kasvattaakseen rahastoyhtiöt todennäköisesti siirtyvät fuusioimisvaiheeseen lähitulevaisuudessa.

Tällöin tuottojen ja verojen ennenaikaista realisointia ei tapahdu, mutta kokonaissalkun positio muuttunee siten, että yhä useampi on pakotettu myynti/osto-toimenpiteisiin salkun tasapainottamiseksi. Moni todennee lähivuosina, että enhän minä tätä alun perin ollut ostamassa! Edes verotehokas ostojen kautta uudelleenallokointi ei välttämättä enää auta.

3. Kolmas pelottava mahdollisuus liittyy ETF:iin jotka on rakennettu puhtaasti johdannais-sopimuksin, englanniksi swaps-based ETFs. Ne eivät siis omista seuraamiensa indeksien osakkeita lainkaan. Tällöin osapuolet sopivat jatkuvista kiinteistä maksueristä toisilleen. Laskentaperusteena toimii ennalta sovittu, tulevaisuudessa tapahtuva sijoituskohteen vaihto.

Riskinä on monimutkaiset, toissijaiset sopimukset, joissa mahdollinen kolmas osapuoli ei enää pystykään täyttämään sopimuksen ehtoja. Käytännössä 10 %:n arvonmenetys pitäisi olla suurin mahdollinen kauhukuva. Vaikka riski lienee lähinnä potentiaalinen, on fiksua katsoa omistaako valitsemasi ETF seurattavan indeksikorin osakkeita ollenkaan.

Teoriassa voisimme ehkä tutkia swap-pohjaisten ETF:ien vastapuoliriskiä, mutta kuka todellisuudessa jaksaa tätä tehdä? Tyydyn toteamaan riskin olevan mielestäni määrittämätön "musta joutsen".

 

Valistuneen Sijoittajan valintaprosessi

 

Jollain menetelmällä on pitkäaikaisen sijoittajan siis raakattava elinkelpoiset ETF:t ja muut passiiviset tuotteet esiin. Ohessa itse käyttämiäni suuntaviivoja.

1.Koko

  • Valitse ETF karkeasti 30-40 suurimman joukosta, todennäköisyys hengissä selviämiseen kasvaa huomattavasti. Katso rahaston AUM eli Assets Under Management.

2.Likviditeetti

  • Mitä likvidimpi sen parempi. Katso siis rahastosi "trading volume". Isoilla toimijoilla luku on yli 1 miljoonan esim. 3 kuukauden keskiarvolla laskettuna. Katso siis keskiarvoa, älä päivittäin vaihtuvaa volyymia! Huomaa kuitenkin, että se ei kerro kaikkea. Jos osuudenomistajat ovat (kuten pitäisi) pitkäjänteisiä, trading volume ei ole korkea, vaikka ETF olisikin likvidi. Se on siis suuntaa antava. Indeksin alla olevien osakkeiden johdannaisten likvidiydestä voi myös päätellä jotain. Toisaalta Vanguardilla ei muistaakseni ole kaikissa ETF:ssä johdannaismahdollisuutta, mutta se ei tee rahastoja huonoiksi. Tälläistä tämä on...

3.Osuudenomistajien määrä

  • Tämäkin kertoo jotain yleisestä luottamuksesta ja mahdollisesti myös vaihdon määrästä. Isossa joukossa on tällä kertaa mukava olla, koska aina jollain on tarve ostaa tai myydä.

4. Pieni spread eli osto-ja myyntihinnan ero

  • Järkevä osto-ja myyntilaidan erotus on enintään 0.5%. Järkevä ja toimiva markkinatakaus yleensä pysyy tuossa haarukassa. Tämäkin on selkeä kulurasite, joka tulee huomioida kauppaa käytäessä.

5. Hinta

  • Kahdesta samanlaisesta ETF:stä pienempipalkkioinen on elinkelpoisempi pitkässä juoksussa. Huomaa kuitenkin, että rahaston sopivuus salkkuusi on tärkeämpää kuin esim. 0.05%:n vuosittainen säästö. Suomi on täynnä laskentataitoisia ihmisiä, jotka jaksavat hinkata laskukoneitaan muutaman euron vuosittaisen eron tähden. Yritän itse nähdä metsän puilta hahmottamalla kokonaisvaltaisemmin sijoitussalkun riski/tuotto-tilannetta ja sen sopivuutta elämäntilanteeseeni. Lisäksi käytössä on kirjanpidosta tuttu varovaisuusperiaate, jolla annan turvamarginaalia salkulleni. Perustuotteissa hintaerot ovat marginaaliset.

6. Verotus

  • Maksaako rahastosi vuosittain osingot käteen, vai onko mahdollisuus uudelleensijoittamiseen ilman kustannuksia, jolloin verottaja ei pääse väliin? Jos mahdollisuus osinkojen verottomaan uudelleensijoittamiseen on, kannattaa ehdottomasti maksaa hieman korkeampaa kokonaiskulukorvausta rahastolle. Huomaa, että verottaja on antanut suomalaisille rahastoille tämän edun.

7. Kokonaiskustannukset

  • ETF:n osto ei ole halpaa. Alle 1000 euron kertaostoksia ei kannata tehdä. Täten myös ajallinen hajauttaminen (siitä jatkossa) jää mediaanipalkansaajalla vajavaiseksi. Kustannukset on ulkoistettu suoraan sijoittajalle, mutta maksettava ne on edelleen. Ota tämä huomioon. Tästä seuraa se, että ETF:t näyttävät vertailuissa aina paremmilta kuin esim. perinteiset passiiviset indeksirahastot. Mieti onko ETF lopultakaan Sinun juttusi, vai olisiko passiiviset rahastot sopivampi vaihtoehto?

8. Ostoksen sisältö kokonaisuudessaan

  • Kuten aina ostoksilla, katso mitä olet ostamassa. Sisältääkö rahasto Sinulle sopivat komponentit? Tämä on tärkeä vaihe ennen kuin otat rahastoasi kädestä ja suuntaatte yhdessä kohti auringon laskua ja mahdollista eläkettä...
  • Tarvitsetko palvelua ja apua kotimaan kielellä? Tätä et ETF-tuotetta maailmalta ostaessasi saa. Kaikissa bisnesmalleissa palvelulle täytyy laskea joku hinta, onhan se myös kilpailutekijä. Toisaalta, jos et hyvää palvelua saa/kaipaa, niin miksi maksaa siitä?
  • Nyt paperilapussasi pitäisi olla noin 20-30 potentiaalista rahastoa. Osassa neljä lähdetään rakentamaan sijoitussalkkua ja vähentämään edelleen rahastojen määrää.

Osaan IV, olkaa hyvä!

Kirjoittanut:Petre Pomell, 29.8.2008, www.valistunutsijoittaja.com