Todellinen Average Joe

Luin keväällä pienen uutisen cnn.money-sivustolta, jossa haastateltiin 50-vuotiasta afro-amerikkalaisesta miestä, joka siirtyi 30 vuoden palveluksen jälkeen eläkkeelle USA:n armeijan leivistä. Juttu poikkesi monessakin kohtaa useimmista amerikkalaisten rakastamista ”ryysyistä rikkauksiin”- tarinoista, vaikka lopputulos olikin amerikkaiseen makuun sopiva.

Mitä teki moni huonosti koulutettu nuorimies 1970-luvulla USA:ssa? Samaa kun nykyään, eli värväytyy armeijaan. Mistään uraohjuksesta ei tässä tapauksessa ollut kysymys, sillä kaveri yleni 30 vuodessa alokkaasta vänrikiksi.

USA:n armeijan eläkkeet ovat todella hyvät; 30 vuoden palvelusta saa 75 %:n inflaatioindeksiin sidotun kuukausieläkkeen, laskettuna viimeisestä palkasta kunhan on aloittanut palvelun ennen 1980-lukua, kuten tämä kaveri ole tehnyt.

Tämä ei tietenkään ollut syy miksi CNN:n reportteri olisi vaivautunut haastattelemaan eläkeläisvänrikkiä. Syy oli se, että kaveri oli onnistunut kasaamaan karvan alle 800000$ eläkkeensä lisäksi sijoittamalla. Miten hän teki sen?

Astuessaan palvelukseen 1977 alussa hänen tuttavansa,( joka ilmeisesti ymmärsi jotain sijoittamisesta) suositteli uutta, vallankumouksellista tuotetta. 31.8.1976 oli Vanguard-rahastoyhtiö perustanut Vanguard 500 Index Fundin (VFINX). Rahasto seuraa orjallisesti S&P500-indeksiä. Itse asiassa se ei ollut uusi juttu. Jo vuonna 1971 Wells Fargossa kehitettiin ensimmäiset indeksirahastot.

Armeijakaveri ei ymmärtänyt mitään asiasta, vaan omien sanojensa mukaan otatti palkasta aina 300$/kk ja laitatti tähän kaverinsa suosittelemaan rahastoon. Vuodet vierivät ja vaihtuivat vuosikymmeniksi. Kaveri pysyi armeijan leivissä, milloin missäkin päin palvelemassa. Ja aina palkasta lähti tuo 300$/kk. Sijoittamisasiat eivät kiinnostaneet, joten tiliä ei tullut juuri tutkittuakaan.
 

Montakohan kertaa ns. ammattilaiset kehottivat kaikkia tällä ajanjaksolla (1977–2007) myymään osakkeensa? Reagania ammuttiin, Irak valloitti Kuwaitin, WTC-tornit tuhoutuivat, vaihtotase vaivasi, dollarin hinta nousi/laski. Business Week huusi kannessaan 13.10.1979: OVATKO OSAKKEET KUOLLEET? Kysymys oli aiheellinen ja myyvä, sillä 11-vuoden ajanjaksolla 1969–1979 S&P 500:n keskimääräinen vuosituotto oli 4.5%, ja tämä ennen inflaatiokorjausta...

Ystävämme varmaan olisi lopettanut sijoittamisen, jos olisi sattunut lehtiä lukemaan.

Nykyisen turbulenssin aikana pitkän aikavälin tuotto-odotus helposti unohtuu. Oheen olen kerännyt ystävämme sijoitusmenestystä.

Kun ystävämme aloitti sijoittajan taipaleensa 3.1.1977, hän osti hintaan 14.66$/osuus rahastoaan.

Alamäki vaan jatkui markkinoilla. 8.-13.9.1978 nenä kävi vedenpinnan yläpuolella osuuden arvon ollessa yli 14.66 $, laskeakseen taas. 10.8.1979 kaveri oli taas lähtöpisteessä. Huomatkaa, että hän oli kuitenkin kuukausittain sijoittamalla laskenut osuuksiensa keskimääräistä hintaa.

Lopulliset pohjat tulivat 12.8.1982, 13.16 $/osuus. siis yli 5.5 vuotta ilman arvonnousua! Viimeistään nyt jokainen fiksu olisi jo lopettanut sijottamisen, vai mitä?  Höpö höpö!

Nousuja ja laskuja markkinoilla tuli ,mutta nousut olivat aina lopulta laskuja kovempia. Lunastaessaan 31.12.2007 säästönsä osuuden arvo oli 135.15$. Huomatkaa, että fiksu ei olisi nostanut kaikkia kerralla, mutta mitäs tuosta!

Entä inflaatio?

Vuonna 1977 300$ oli vuoden 2007 rahanarvona mitattuna 1081,50$.

Lyhyt laskelma: 300$/kk, 12 krt/vuodessa, 30 vuotta, vuosituotolla 11.3% kaveri pääsi tuonne hieman alle 800000 taalaan, hyvä eläke ja ikää 50v. Sattumalta ystävämme teki paljon asioita oikein.

Mitä opimme tästä?

1 .Aloita sijoittaminen mahdollisimman aikaisin, eli heti nyt!

2. Älä myy, vaikka uutiset toitottavat millaisia uutisia tahansa.

3. Hajauta halpoihin indeksituotteisiin

4.Osakkeilla on paras pitkän aikavälin tuotto-odotus

5. Kaveri aloitti todella rankalla säästöprosentilla. 300$ on ollut iso raha vuonna 1977.

6. Säännöllinen sijoittaminen eli ajallinen hajauttaminen kannattaa.

7. Elä niin, ettei sijoituksiin tarvitse koskea ennen määräaikaa. Armeija ilmeisesti opetti ystävällemme tarpeellista kurinalaisuutta.

HUOMAA ETTÄ YLLÄOLEVA EI OLE MITENKÄÄN FIKSU KOKONAISRATKAISU NYKYÄÄN, VAIKKA SE KAVERILTA ONKIN ONNISTUNUT.

 Kirjoittaja: Petre Pomell, 21.7.2008