NORDEA VAKAA TUOTTO -YHDISTELMÄRAHASTO Historia
Vakaa Tuotto perustettiin 24.1.2006. 23.4.2006 siihen sulautettiin surulliset veljekset Nordea Optima ja Optima Plus. Surulliset siksi, että esim. Optima Plussan kumulatiivinen tuotto 21.8.2000-20.4.2006 oli -23.99 %. Vuotuiseksi tuotoksi muodostui -4.73 %. Kuolleen ystävän muistoksi vielä suora lainaus Optima Plussan yksinkertaistetusta rahastoesitteestä: "Rahasto pyrkii kaikissa markkinatilanteissa positiiviseen (absoluuttiseen) tuottoon".
Yleistä Otin rahaston käsittelyyn koska se mielestäni täyttää hyvin piensijoittajalle myytävän tuotteen tunnusmerkit. Lisäksi omistajien määrä 74534, suhteessa kokoon 671 M€, antaa ka.omistukseksi n. 9000 €, toki hajonta on varmasti valtava. Luettuani Vakaan Tuoton säännöt ja esitteet, teen lyhyen Valistuneen Sijoittajan analyysin tuotteesta. ----------------------------- Ohessa päivitystä 7.10.2009 31.7.2009 päivätyn Suomen sijoitustutkimuksen rahastoraportin mukaan osuuden omistajia oli 63591, eli takapakkia kahdeksassa kuukaudessa oli tullut edelliseen päivitykseen verrattuna 1790 asiakasta. Rahastopääoma oli nyt 462,2 m€, joten rahasto on kuitenkin kasvanut 7.7 m€:llä. Mielenkiintoista. Nettomerkinnät vuoden alusta ovat kuitenkin pakkasella -13.6 m€. Saapa nähdä miten tämän vuoden bonusten käy. Hallinnointi-ja säilytyspalkkioita ei ole laskettu, vaan ne ovat edelleen yhtä kohtuuttomat kuin ennenkin. Kolmen vuoden vertailussa rahasto on sijalla 25/61. Vuosittain tuotto on kolmen vuoden aikana ollut pakkasen puolella -2.7 % keskimäärin. Tämä on saavutettu 12.8 %:n vuosittaisella volatiliteetilla, vuoden sharpen ollessa -0.8 %. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että verrokkiryhmässä volatiliteetti vuodessa on oluut jopa 15.6 %, sharpen ollessa keskimäärin -0.5 %. En näe edelleenkään mitään järjellistä syytä sijoittaa tuotteeseen. ---------------------------------- Ohessa päivitystä 17.12.2008 30.11.2008 päivätyn Suomen sijoitustutkimuksen rahastoraportin mukaan osuuden omistajia oli enää 65381, eli takapakkia on tullut edelliseen päivitykseen nähden 991 kpl. Rahastopääoma on nyt 454.5 m€, joten sekin on supistunut 62.6 m€, lähinnä markkinoiden yleisen laskun mukana. Nettomerkinnät olivat marraskuussa pakkasella -2.8 m€, ja koko vuoden alusta -105.0 m€! Auts, tämä ei tiedä kovin lihavia bonuksia joulukuussa! 12 kk:n tuotto rahastolla oli -19.4 %, ja se oli vertailuryhmässään sijalla 41. Volatiliteetti oli viimeisen 12 kk:n ajalta 12.5 % ja vuoden sharpe oli -2.0 %. Kovin hyvin ei siis mene, oli mittari mikä tahansa.
Ohessa päivitystä 8.11.2008 Osuuden omistajia oli syyskuun lopussa enää 66372, eli 8162 kpl vähemmän kuin kolme kuukautta sitten. Rahastopääoma oli supistunut 517.1 m€:n ja nettomerkinnät olivat pakkasella -7.6 m€. Koko vuodelta nettomerkinnät olivat -93.8 m€. 12 kk:n tuotto oli -11.6 %, vuoden volatiliteetti oli rauhalliset 7.8 %.Vuoden sharpe oli pakkasella -2.1 %. Nordea rahastoyhtiö Suomi oy:stä on muuten lähtenyt 1.1.08-30.9.08 rahaa pois käsittämättömät -4253.7 m€ !!!, jolla se on ylivoimaisesti suurin häviäjä markkinoilla!
Vakaa Tuotto on siis yhdistelmärahasto, joka esitteen mukaan "sijoittaa osake- ja korkomarkkinoile uudella ja Suomessa ennennäkemättömällä tavalla. Tämä on mahdollista yhdistelemällä kahta Nordeassa kehitettyä, modernia sijoitusmenetelmää." Eikös kuulostakin hienolta ja myyvältä? Siis joku uusi ja ennennäkemätön...
Hyödynnetään prosesseja...
Rahaston osakesijoitusten puolella "hyödynnetään Vakaat Osakkeet-sijoitusprosessia, joka on kehitetty ideasta yhdistää matala tappion mahdollisuus ja osakemarkkinoiden korkea tuotto-odotus toisiinsa". Idea on loistava, joskaan ei uusi. Valistuneen sijoittajan hälytyskellot alkavat soida! Menetelmällä poimitut suurimmat osakepositiot ovat 31.5.2008: Johnson & Johnson, Telefonica, Swisscom ja Eni. Markkinat ovat osoittaneet minulle, että tuotto ja riski ovat kuolemattomasti yhteen sidotut. Samaa mieltä (ennen kirjoittajaa ;-) ) ovat olleet myös reilu tusina talouden nobelisteista. Esitteitä ja sääntöjä lukiessa ei missään kerrota tarkasti tästä "ennennäkemättömästä sijoitusprosessista". Tunnetko jo käärmeöljyn kaikenparantavan tuoksun sieraimissasi?
Kantavat periaatteet...
Vakaan Tuoton kantava pääperiaate on tuottaa kaikissa olosuhteissa vakaan positiivisesti. Huomaa, että inflaatiokorjatusta tuotosta ei puhuta mitään. Sijoittajalle on kuitenkin oleellista huomioida rahan todellinen ostovoima. Vakaa positiivinen tuotto kaikissa olosuhteissa viittaa vahvasti ainakin kohtuulliseen korkopositioon salkussa. Tarkemmin katsoessani rahaston omistuksia salkusta löytyykin seuraavaa; 31.5.2008 joukkolainoja oli 41.37 %, osakkeita 54.27 % ja käteistä (jota voitaneen säilyttää lyhyen koron rahastossa) on 4.36 %. Mites se vertailuindeksi?
Entäpä vertailuindeksi, jolla voitaisiin mitata, kuinka hyvin rahasto pärjää suhteessa ottamaansa riskiin? Rahastolla ei ole vertailuindeksiä. Syitä ja selityksiä on monia, mutta tämä ei ole hyvä juttu. Suoraa vertailukohtaa piensijoittajalle ei ole. Tein kuitenkin kokeellisia vertailuindeksejä tuotteelle laajoilla europohjaisilla korko-ja osakeindekseillä. Hämmästyin, sillä rahasto on pärjännyt kohtuullisen hyvin, ennen kuluja. Sopivilla ajanjaksoilla ja vertailuindekseillä sen voisi jopa katsoa voittaneen vertailuindeksinsä lyhyellä alle kolmen vuoden perspektiivillä. Ihme, ettei tätä kaytetä mainostamisessa hyväksi! Mikään ei toki takaa sitä, että tulevaisuus olisi yhtä hyvä. Salkunhoitajan taito erottuu satunnaisesta onnesta vasta vuosikymmenten kuluessa. Koska elämässä on varmaa vain kulut, kuolema ja verot, niin rahastolla on painavia kiviä harteillaan.
Palkkio-ja kulurakenne
Vuosittaiset kulut painavat niskassa, ja ovat suoraan sijoittajan tuotosta pois.Olen kerännyt rahaston listahintoja:
Merkintäpalkkio on 1.0 %, netin kautta 0.8 %. Lunastuspalkkio on 1.0 % Vaihto toiseen rahastoon on 0.5 % sekä tietysti verottajan osuus mahdollisista voitoista, sillä vaihto käsitetään osuuksien lunastuksena ja toisen rahaston osuuksien merkintänä. TER (Total Expense Ratio) vuodessa on 1.96 %, tämä ei sisällä aivan kaikkea, lisäksi on rahaston kaupankäyntikulut, 0.08 % Konsernille maksettujen välityspalkkioiden osuus kaikista kaupankäyntikuluista hämmästyttää, vain 0,34 %, siis tuosta 0,08 % kokonaiskaupankäyntikuluista? Liekö tuossa virhe?
Rahallisesti Nordea korjaa vuosittain 13.987 M€ rahaston hallinnointipalkkioina!!! Tiedot on otettu Nordean rahastojen 2007 vuosikertomuksesta.
Meille oleellinen kokonaiskulu on siis n. 2.06 %/vuosi.
Osto-ja myyntihintojen erotus eli spredit, tuonevat muutaman sadasosan lisää kuluja, mutta yritän hahmottaa tässä vain karkean kokonaisuuden. Tämä (2.06 %) otetaan siis omistajien vuosittaisesta tuotosta päältä pois.
Onko se paljon vai vähän? Riippuu vuosittaisesta tuotto-odotuksesta.
J.Siegel kirjassaan "Stocks for the Long Run" on laskenut tuotot ajalle 1946-2006 USA:ssa:
osakkeet (S&P500): 11.2 % /vuosi korot: 5.7 % /vuosi (valtion pitkät lainapaperit) 4.7 % /vuosi (valtion lyhyet lainapaperit) HUOMAA, ETTÄ LUKUJA EI OLE KORJATTU VUOSITTAISELLA INFLAATIOLLA!!! Todellinen inflaatiokorjattu tuotto 1946-2006: osakkeet 6.8 % /vuosi korot 2.0 % /vuosi
Näitä tietoja vasten on helpompi edes karkeasti arvioida rahaston kuluja: Jos rahaston sijoitukset ovat pitkällä aikavälillä 50 % korkoja, 50% osakkeita, niin hyvin karkea inflaatiokorjattu tuotto-odotus pitkälle aikavälille on (6.8 % +2.0 %)/2 = 4.4 %/vuosi. Tuon verran siis todellinen ostovoimasi kasvaisi vuodessa. Ollakseni reilu rahastolle, oletan heidän osakesijoitusmenetelmien todella toimivan ja tuottavan koko salkulle ylimääräistä tuottoa 0.6 % /vuosi, eli yli 10 %:a arvioitu inflaatiokorjattua tuottoa enemmän. Voihan sekin olla mahdollista, voihan?
Tästä 5 %:n inflaatiokorjatusta tuotosta vuosittainen kokonaiskulu oli 2.06 %. Ala-aste matematiikalla selviää, että (2,06/5)*100% = 41.2 % Reilustikin oletetusta vuosittaisesta tuotosta sinulta otetaan 41.2 % palkkioina pois!!! Eli tuo melkein 14 M€ yhteensä, jep jep, reilu meininki!
Tuomio Vakaa Tuotto rahasto ei ole kaikista huonoin yhdistelmärahasto. Paljon heikompiakin esityksiä löytyy. Vaikka rahasto on pärjännyt mielestäni (hämmästyttävänkin) hyvin, sen palkkiorakenne ajaa Valistuneen Sijoittajan muihin ratkaisuihin. En perhana ala yli 40 % minulle kuuluvista tuotoista lahjottamaan jollekin salkunhoitajalle. Jos tarvitsisin yhdistelmärahastoa, harkitsisin rahastoa jonka kokonaiskulut pysyvät alle 1 %:n/vuosi, siis korkeintaan n. 20 % oletetuista vuosittaisista tuotoista. Huomaa, että sekään kun ei takaa mitään tuottoa, vain pienemmät menot!
Valistuneen Sijoittajan ratkaisu Tee se itse. Jos haluat kyseisen fifty/fifty yhdistelmärahaston, niin teet seuraavasti:
1. Ostat laajasti hajautettua (euro-alue riittää) indeksikorkorahastoa / ETF:ää, joka jäljittelee yrityslainojen/valtionlainojen tuottoa. Katso, että kokonaiskulut ovat alle 0.4 % /vuosi
2.Osta 1-3 vain osakkeisiin sijoittavaa indeksirahastoa/ETF:ää. Ota vaikka yksi Amerikkaan , yksi Eurooppaan ja yksi Aasiaan sijoittava rahasto. Katso,että kokonaiskulut ovat alle 0.6 %/vuosi.
3.Eli kun käytössä on 10000 €, annan kolme vaihtoehtoista salkkua (katsoin netistä nopeasti halpoja vaihtoehtoja)
Suosi suomalaista eli
Yllä olevat sopivat piensijoittajan tarpeisiin, mutta löydät varmasti vieläkin halvempia ja kattavampia ratkaisuja itsellesi lähinnä ETF-puolelta. Tutkimalla kulurakenteita ym.löydät varmasti itsellesi sopivat vaihtoehdot. Laajoja vertailuindeksejä seuraten lukitset itsesi niiden tuottoihin, jonka näen hyvänä asiana. Mahdollisimman pienellä kulurakenteella, saat aina eniten rahaa taskuusi, oli tulevaisuuden tuotot sitten millaiset tahansa.
Kirjoittanut: Petre Pomell 15.7.2008
|
