Kunnioita Joukkojen viisautta
Joukossa ei tyhmyys tiivisty, kun kyse on sijoittamisesta. Pörssillä on hämmentävä kyky kollektiivisena voimana ennustaa talouden käänteitä.
Tutkittu on, juu!
Ihmismassojen kollektiivista viisautta ja tyhmyyttä on tutkittu pitkälti toista sataa vuotta. Uraa uurtavaa työtä teki ranskalainen sosiaalipsykologi Gustave Le Bon, joka vuonna 1895 julkaisi teoksensa ”La psychologie des foules”.
Sittemmin Herbert Simon pokkasi talouden Nobel-palkinnon vuonna 1978 vaikuttavasta pioneerityöstään ekonomisten organisaatioiden päätöksentekoprosessien ympäriltä.
Sijoittajapiireissä joukkojen viisaudella tarkoitetaan sijoittajien kollektiivista kykyä tehdä nopeita päätöksiä suhteessa pörssikursseja liikuttaviin uutisiin. Tämä yleisesti tunnettu ilmiö on länsimaissa tehnyt osakemarkkinat kohtuullisen tehokkaiksi hinnanmuodostuksessa. Nopeata ja riskitöntä rahaa ei ole helppo tehdä.
Kun kohtuullisen tehokkaasti toimivaan markkinamekanismiin liitetään sijoittajaa seuraavat välityskulut, spredit ja suomalainen henkilöverotus, muuttuu aktiivisijoittajan taival taas askelta kivisemmäksi.
Teoriaa ja käytäntöä
Talousasioista kiinnostuneille teoria tehokkaista markkinoista on tuttu juttu. Teoria ei kuitenkaan ole niin pätevä että se kattavasti kuvaisi markkinoiden toimintaa kaikilta osin. Kaikkine puutteineenkin se on kuitenkin fiksumpi kuin ”teoria tehottomista markkinoista”.
Hetkellistä tehottomuutta markkinoilla toki esiintyy, mutta tilanteiden hyödyntäminen on tunnetusti vaikeaa.
Aktiivinen sijoittaminen perustuu pohjimmiltaan ajatukseen tehottomista markkinoista. Todistusaineiston valossa markkinoiden (lue: indeksien) toistuva lyöminen ilman indeksiä suurempaa riskinottoa tai onnea, vaikuttaa huomattavan haastavalta tehtävältä.
Ehkä on syytä hiljentyä kunnioittamaan joukkojen viisautta ja ostaa markkinoita seuraavia indeksituotteita?
|